Tekijä: Karoliina Welin

Kesän yksi odotetuimmista kisoista ellei jopa odotetuin. Monelle SM-puolimatka oli kauden pääkilpailu. Kisat olivat seuralle menestys ja SM-mitaleita tuli yhteensä 6kpl. Kauttaaltaan seuralaisten ajat olivat kovalla tasolla.

Seuran mitalit:
1 M30-34, Heikki Jarva 4:09:25
1 N30-34, Johanna Lahikainen, 4:28:44
1 N35-39, Jonna-Carita Kanninen, 4:48:27
2 M18-29, Timo Eronen, 4:24:11
2 M40-44, Timo Kanninen, 4:11:25
2 N30-34, Henna Junnila, 4:35:23

Seuran Vaajakosken jaostolle meni ansaitusti kaksi Suomen mestaruutta. Johanna ja Heikki ovat harjoitelleet yhdessä ja sparranneet toisia kovempiin suorituksiin. Molemmat olivat tyytyväisiä kilpailupäivän vahvaan vireeseen ja tekivätkin omat ennätykset puolimatkalla. Vauhdista kertoo myös se, että ikäryhmävertailussa Heikki oli 3. nopein mies ja Johanna nopein nainen.

Alla Heikin ja Johanna ajatuksia kuluneesta kisakaudesta. Molemmilla alkaa nyt valmistautuminen ja kunnon rakentaminen syksyn Ironmaneille.

Heikki: ”Kausi on mennyt hyvin ja suunnitelmien mukaan lukuun ottamatta alkukesän siitepölyhetkeä. Erityisen tyytyväinen olen, että Turussa kilpailu meni fyysisesti täysin kontrollissa ilman heikkoja hetkiä. Viime kausi oli kilpailujen suhteen välivuosi, mutta silloin kantavana ajatuksena oli vahvistaa vahvuuksiani. Heikommat lajit ovat seuranneet ihan mukavasti myös kehitystä. Viime talvena tein vielä paljon määrää, mutta nyt kesällä olen rohkeasti laskenut määrää ja nostanut tehoja. Nämä valinnat ovat toimineet ja kaikki lajit ovat kehittyneet merkittävästi. Seuraavana tavoitteena on IM Barcelona 3.10 toteutuessaan. Siellä tavoite on alittaa kelin salliessa 9h reilusti.”

Johanna: ”Turku oli 3. kisaviikonloppu putkeen ja oli hienoa onnistua. Varsinkin juoksu tuntui vahvalta kovan pyörän päälle eikä juurikaan hyytynyt loppua kohden. Viime talven hiihtokilsat varmasti ovat nostaneet erityisesti pyörän tasoa. Myös arjessa töiden vähentäminen ja opiskelujen aloittaminen on tuonut lisää tunteja vuorokauteen ja aikaa on jäänyt enemmän mm. palautumiseen. Syksyn ohjelmassa olisi MM-kilpailut Hawaijilla, jonka ympärillä on vielä paljon epävarmuustekijöitä mm. matkustamisen suhteen. Jos Hawaiji ei toteudu niin kisaan lokakuussa Mallorcalla täydellä matkalla.”

Palataan vielä hetkeksi Lahden Ironman 70.3 kisatunnelmiin. Seurastamme kolme suoritti Lahdessa triathlonin puolimatkan ensimmäistä kertaa. Antti ja Ari suorittivat Lahden puolimatkan kilpailun hienolla reilun viiden tunnin loppuajalla, vaikka kilpailuun lähtivätkin ensisijaisena tavoitteenaan päästä maaliin. He ovat tulleet lajin pariin seuran ensimmäisen alkeiskurssin myötä. Molemmat ovat olleet aktiivisesti seuratoiminnassa mukana alusta asti ja meno on vain kiihtynyt tällä harjoituskaudella.
Molemmat ovat kilpailleet joitakin lyhyitä kilpailuja ja tietysti osallistuneet seuran kisoihin ennen osallistumista Lahteen. Kiitosta seuran omista kilpailuista on tullut koko seuralta, sillä onhan omiin kisoihin kynnys osallistua hyvinkin matala ja taso kestää vertailua ihan Suomen ikäryhmien kärkeen.

Miten päädyitte triathlonin ja TDT seuran pariin? Mikä sai innostumaan triathlonista?
Ari: Olin kuntoillut omaksi iloksi jokusen vuoden, lähinnä lenkkeillyt ja hiihtänyt talvisin. Cyclo-pyörän olin hommannut vähän ennen, kun näin lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin harrastajia triatlonin pariin. Siitä se ajatus sitten lähti, varsinkin kun uintitaitovaatimuksia ei ollut.
Antti: Olin parina vuonna käynyt kilpailemassa Joroisissa pikatriathlonin ja huomasin, että uintia olisi kyllä opeteltava lisää. Silloin alkoi hautua ajatus johonkin seuraan liittymisestä ja kuin taikaiskusta ystäväni Taneli kertoi seuran perustamisesta. Liityin heti ensimmäisten joukossa TDT Triathlon Clubiin.

Miten Lahden Ironman kisa sujui? Yllättikö joku kisapäivänä?
Ari: Uinti ja pyöräily menivät melkolailla suunnitelmien mukaan, mutta juoksussa alkoi vatsan kanssa vaikeuksia ilmenemään. Varmaan trooppiset olosuhteet omalta osaltaan alkoivat sitten lopulta vaikuttamaan. Toinen tekijä oli valmistava ja kisanaikainen tankkaus, jotka eivät varmaankaan osuneet ihan nappiin. Mutta hyvää oppia tuli tulevia koitoksia ajatellen.
Antti: Kisa itsessään yllätti positiivisesti. Uinti meni kohtalaisen kevyesti ja myös pyörän alku meni todella kevyen tuntuisesti. Totuus tuli kyllä sitten esille, kun n.50 km jälkeen käännyttiin takaisinpäin ja alkoi ylämäki ja vastatuuli. Vielä siinä pääsi joitakin ohittelemaan, mutta vauhti tippui melko paljon. Juoksu taas oli koko matkan selviytymistaistelua, kun huomasin, että en ollut nauttinut tarpeeksi nestettä ja energiaa. Sain juoksun puolivälin jälkeen vähän korjattua oloa reilummilla vesiannoksilla ja energiageelillä. Viimeiset viisi kilometriä meni ihan mukavan oloisesti, vaikka vauhtia ei saanutkaan enää nostettua kuin loppukirin verran. Positiivisena vielä voi sanoa, että kisajärjestäjä oli huolehtinut reitit ja vaihdot hienosti. Käytännössä missään paikassa ei voinut eksyä. Tuntui hienolta, kun tapahtuma oli järjestetty ”ison maailman malliin”.

Miten triathlonkesä 2021 jatkuu osaltanne?
Ari: Seuraavaksi on tarkoitus lähteä vauhtia hakemaan perusmatkan kisaan Espooseen 17.7. Kauden päätavoite on Tahkon täysmatka 14. elokuuta. Kaikki nämä aikaisemmat ovat sinne valmistavia kisoja. Lisäksi on suunnitelmissa käydä lokakuussa kokeilemassa ulkomailla kisailua Barcelonassa puolimatkalla. Mukavaa kun on päässyt vähän kisailemaan. Kyllä kisakausi on hienoa aikaa, antaa talveksi motivaatiota taas treenata.
Antti: Tänä kesänä kilpailen vielä ainakin Joroisissa savolaisella perusmatkalla. Loppukesästä olisi myös paikallinen Hurushölkkä, mutta siihen osallistumista en vielä ole lyönyt lukkoon.