Lahti Ironman 70.3.

Kuvassa Timo Kanninen, Henna Junnila ja Heikki Jarva.

Lauantaina kilpailtiin vuoden tauon jälkeen Lahden Ironman 70.3. TDT Triathlon Clubilla oli kilpailuissa vahva osanotto ja yhteensä 15 osallistujaa starttasi puolimatkalle (uinti 1900 m + pyörä 90 km + juoksu 21,1 km). Kilpailu käytiin helteisessä kesäkelissä ja lämmin ilma tuo aina lisähaasteita varsinkin juoma- ja ravintopuolelle, sekä sitä kautta yleisesti jaksamiseen. Erityisesti lämmin ilma syö vauhtia juoksusta ja siksi monella ennätykset jäivätkin lauantaina haaveeksi. Seuran jäsenistä 7 alitti 5 tunnin rajan ja kaikki 15 osallistujaa alittivat 6 tunnin rajan. Seuralaisista Antti Kosunen, Ari Jurvanen ja Henri Silventoinen olivat ensimmäistä kertaa triathlonin puolimatkalla. Kaikki kolme ovat tulleet lajin pariin seuran ensimmäisen alkeiskurssin kautta.

”Oli hienoa kisata ensimmäinen puolikas yhdessä Suomen isoimmassa kilpailussa, joka oli viimeisen päälle järjestetty ”ison maailman tyyliin”. Kaikki kisajärjestelyt toimivat moitteettomasti. Kilpailu itsessään sujui lähes odotusten mukaisesti, mutta kyllä helle vei parhaan terän juoksusta.” -Antti ja Ari toteavat.

Seuran yhtenä toiminnan kulmakivenä on kehittää kestävyysurheilua ja erityisesti triathlonin tasoa harrastajien keskuudessa. Seuran laaja kova tulostaso kertoo siitä, että toimintaa ohjaa tavoitteellinen harjoittelu. Olemmekin seurana järjestäneet kevään ja alkukesän aikana viikkoharjoituksia 3–4 kertaa viikossa sekä kilpailleet seuran kesken erilaisia matkoja juoksusta triathloniin kuutena viikonloppuna.

Seurasta kovinta vauhtia Lahdessa pitivät:
Timo Kanninen miehet 40-44 sarjassa toinen, loppuajalla 4:25:08
Heikki Jarva miehet 30-34 sarjassa toinen, loppuajalla 4:25:59
Henna Junnila naiset 30-34 sarjassa kolmas, loppuajalla 4:43:47

Triathlonkilpailut jatkuvat tulevana viikonloppuna seuralaisten osalta Syötteellä ja Kangasalalla.

Kuvassa Jere, Raul, Timo K., Heikki, Johanna, Antti, Teemu ja Nuppu.

Valmennuksesta lisää tehoa ja vauhtia tekemiseen!

Seurassamme on alusta asti ollut porukassa treenaamisen kulttuuri ja olemme tietoisesti myös sitä vaalineet. Harjoittelemme viikossa 3-4 kertaa yhdessä eri lajien parissa. Lisäksi moni harjoittelee yhdessä myös yhteisten harjoitusten lisäksi. Seuralaisista näkee myös sen miten tärkeä sosiaalinen asia triathlon heille on, moni on saanut ihan uusia tuttavuuksia seuran kautta.

Isona teemana seuratoiminnassamme on kehittää triathlonharrastusta ja harrastajia. Aloitimme seurana tarjoamaan valmennusta pienryhmissä tammikuussa 2021. Valmennusryhmät on hyvä tapa kokeilla, sopiiko valmennus itselle vai ei, ennen kuin edes harkitsee henkilökohtaista valmentajaa. Lisäksi on hyvä muistaa, että triathlonin harrastaminen ja kestävyysurheiluharjoittelu voi olla hyvinkin yksinkertaista alkuun ja silti oma taso voi nousta lyhyessä ajassa merkittävästi. Henkilökohtaisen valmentajan merkitys kasvaa, kun on opittu ensin harjoittelemaan. Valmennusryhmien päätavoitteena on ollut oppia harjoittelemaan vauhdillisesti oikein ja systemaattisesti.

Valmennusryhmät suorittivat tammikuussa tasotestit juosten ja pyöräillen, näin jokaiselle voitiin määrittää eri harjoitusalueet. Tyypillisesti kestävyysurheilussa mennään vikaan siinä, että vaikka vauhtialueet olisikin tiedossa, niin harjoitellaan tasapaksusti, ”pää ei anna mennä hiljempaa, kunto ei yhtään kovempaa”. Pohjakunnon rakentaminen on pitkäjänteistä työtä ja siinä maltti on valttia. Myös mittareita on hyvä hyödyntää, että vauhti pysyy oikeasti riittävän matalana. Jos harjoitellaan paljon aerobisen alueen yläpäässä eli lähellä aerobista kynnystä, alkaa pohjakunto pikku hiljaa murentua pois ja aerobinen kynnys lähestyä liikaa anaerobista kynnystä. Tästä seurauksena oma vauhtiskaala muuttuu helposti todella suppeaksi ja palautuminen heikkenee pohjakunnon murenemisen johdosta. Toinen yleinen virhe on harjoitella liian kovasti. Tehoharjoittelu nostattaa kyllä vauhtia, mutta niistä palautuminen kestää huomattavasti pidempään kuin pk-harjoittelusta.

Valmennusryhmissä aloittivat tammikuussa myös useamman vuoden lajin parissa ollut Niina ja seuran ensimmäiselle alkeiskurssille 2020 osallistunut Saana. Kuva seuran duathlon-kisasta 15.5.2021, kuvan ottanut Timo Eronen.

Milloin olet aloittanut triathlon harrastuksen? Miten olet päätynyt lajin pariin ja seuraamme?
Niina: Muutaman vuoden mieheni harrastamista ja Joroisten triathlonkisahuumaa seuranneena vuonna 2015 uskaltauduin itsekin ensimmäiselle puolimatkalle ja siitä asti olen harrastellut kaikenlaista liikuntaa enemmän ja vähemmän säännöllisesti, kuitenkaan ilman suurempia tavoitteita. Seuran toimintaan liityin heti alussa mukaan. Toiminta seurassa on ollut laadukasta, innostavaa ja aktiivista. On ollut hauska tutustua uusiin ihmisiin mukavan harrastuksen kautta. 
Saana: Triathlon oli lajina kiehtonut jo pidemmän aikaa ja muutamia kisoja seuratessa jäi kytemään ajatus siitä, että haluaisi itsekin olla starttiviivalla. Jostain syystä ajatus triathlonharjoittelusta tuntui kuitenkin haastavalta eikä oikein tiennyt mistä aloittaa. Tässä kohtaa uusi seura astui sopivasti kuvioihin mukaan ja pääsin harjoitteluun kiinni alkeiskurssin myötä.

Mikä triathlonissa kiehtoo?
Niina & Saana: Triathlonissa kiehtoo lajin monipuolisuus. Laji tuo haastetta, sillä pitäisi pystyä olemaan tasaisen vahva jokaisessa lajissa. Triathlonissa on kolme hyvin erilaista lajia, joita täytyy harjoittelussa myös osata rytmittää, että saa kehitystä aikaiseksi. Liikunnan ilo säilyy ja liikunnasta tulee hyvä mieli, kun treeneissä on paljon vaihtelua. Tekemisen monipuolisuus on myös avain rasitusvammojen välttämiseen, mikä on iso plussa tässä lajissa. Erityisen tärkeä asia on, että treenit tuovat hengähdystauon hektiseen arkeen.

Millaiset tavoitteet teillä on lajin parissa?
Niina: Omat tavoitteet ovat kasvaneet tämän pienryhmävalmennuksen aikana, varsinkin kun on huomannut kehittyvänsä jatkuvasti. Motivaatio harjoitteluun on tällä hetkellä kova ja uutta treeniohjelmaa odottaa sunnuntaisin innolla. Tänä kesänä Tahkon Ironman on tavoitteena saada suoritettua ehjästi läpi sekä toki osallistua seuran kisoihin, joissa saa sopivasti haastettua itseään. 
Saana: Omat tavoitteet lajin suhteen ovat vielä aika varovaisia. Tällä hetkellä tavoitteena on luoda vahvaa pohjaa treenaamiseen sekä luottoa omaan tekemiseen ja kuntotasoon. Koronapandemia sekoitti viime kesän kisasuunnitelmia, joten tänä kesänä onkin isona tavoitteena päästä osallistumaan oikeisiin kisoihin ja kokemaan kisahuumaa. Onneksi seuran omissa kisoissa on jo päässyt ulosmittaamaan omaa kuntoa.

Miltä on tuntunut harjoitella valmennuksessa?
Niina: Pienryhmävalmennus ja systemaattinen harjoittelu ovat tuntuneet tosi kivalta. Treenit ovat mahtuneet omaan arkirytmiin hyvin. Ennen mietin aina päivällä, menisinkö tänään salille, pyöräilemään, lenkille vai jotain muuta. Nykyään on kiva, kun joku muu on miettinyt sen valmiiksi! Aika vierähtää harjoituksien parissa todella nopeasti, kun treenit ovat sisällöltään laadukkaita ja niissä on joku juju. Uinti on kehittynyt hurjaa vauhtia kiitos seuran uintivalmennuksen. Ennen ei juurikaan aikaa hallissa tullut vietettyä, mutta seuran vuoroja ei ole juurikaan väliin jäänyt. 
Saana: Pienryhmävalmennus on tuonut hurjan paljon lisää motivaatiota tekemiseen. Vaikka liikuntataustaa olikin jonkin verran ja alla paljon omien tuntemusten mukaan tehtyjä muka kevyitä ja välillä koviakin treenejä, peruskestävyyskunto oli triathlonharjoitteluun lähdettäessä yllättävänkin matalalla tasolla. Välikelin treeniä oli tullut tehtyä riittävästi. 
Harjoittelun systemaattisuus on tärkeää ja tekemiseen on löytynyt valmennuksen myötä selkeä punainen lanka. Triathlonharjoitteluun saisi helposti kulutettua isojakin tuntimääriä, mutta fiksulla tekemisellä maltillisilla treenitunneilla saa huimaa kehitystä aikaiseksi. Uskomatonta miten hyvin esimerkiksi juoksuvauhti on kehittynyt kevään aikana, vaikka olemme alkuvuonna juosseet ”tosi vähän”. Hyvä treeniohjelma tekee myös sen, että treenit ovat mahtuneet arkeen hyvin ja aikaa jää myös muuhun elämään.
Valmentajan rooli on tärkeä. Vaikka varsinainen työ tehdäänkin itse, niin se, että on valmentajan tuki taustalla, lisää luottoa omaan tekemiseen. Iso tekijä pienryhmävalmennuksessa on myös ihan parhaat treenikaverit. Ylipäätään seuran vahvuus on aktiivinen, positiivinen joukko erilaisia ihmisiä erilaisilla treeni- ja triathlontaustoilla. Itseään haastaa ihan eri tavalla, kun pääsee porukassa harjoittelemaan. Seurasta löytyy varmasti jokaiselle meistä sopivaa sparrausta. Huipputyyppien kanssa on kiva treenata ja kisata seuran omissa kisoissa.

Mikä on sinun suosikkitreeni?
Niina: Suosikkitreenejä erityisesti kesäisin on pyöräily ja varsinkin tempoajot, niissä saa laitettua itsensä todella ahtaalle! Talvella hiihto on suosikkilistan kärjessä ja tottakai uinti! 
Saana: Tempoajoihin minulla on viha-rakkaussuhde. Niissä saa laitettua itsensä ahtaalle, mutta sopivasti jää myös hampaankoloon seuraavaa tempoa ja omaa pyöräkuntoa ajatellen. Juoksun osalta pian treenikalenteriin ilmestyvät ratavedot kuuluvat omiin suosikkeihin. Niistä saa äkkiä juoksuvauhtia lisää. Talven piristyksenä ovat olleet säännölliset uintivuorot, joiden jälkeen ei hirvitä siirtyä avoveteenkään uimaan.

Kuva seuran 10km juoksukilpailusta. Molemmilla parani aika useita minuutteja vuoden takaiseen juoksuun! Kuvan ottanut Katri Puttonen.